KOHOPAINOMENETELMÄT
 |
hierrevedos "Paholainen syö pientä karhua" Shensi 117 eKr. |
Puupiirros
Historiaa
Puupiirroksen edeltäjä (Kiinassa Handynastian aikana 206 eKr. 221 jKr.) oli kivilaattoihin kaiverrettujen kuvien ja kirjoituksien kopiointimenetelmä jonka vedoksia kutsutaan hierrevedoksiksi, "frottagé" (ransk.) Vedostaminen tapahtui siten, että kostutettu vuota tai kangas paineltiin tiiviisti kivilaattaa vasten ja värityynyllä hierretäen väri tarttui koholla oleviin kohtiin.
Paperin keksiminen (105 jKr.) vauhditti menetelmien kehitystä. Puupiirroksen kukoistuskausi alkoi 1600-luvulla Kiinassa ja Japanissa. Eurooppaan puupiirros tuli 1300- ja 1400-luvun vaihteessa jolloin sillä ryhdyttiin valmistamaan uskonnollisia kuvia ja maallisempaan käyttöön pelikortteja.
1800-luvun lopulla erityisesti värillinen puupiirros nousi suosioon. Tunnettuja tekniikan käyttäjiä ovat olleet mm. Paul Gauguin, Edvard Munch ja Wassily Kandinsky. Erityisen suosittu tekniikka oli saksalaisten ekspressionistien keskuudessa mm. Kirchner, Beckmann, Nolde.
Suomessa ensimmäiset tunnetut puupiirrokset ovat peräisin 1600-luvun lopulta. Vasta 1900-luvun alussa puupiirros vakiintui taiteellisena ilmaisukeinona. Tunnetuimpia tekniikan käyttäjiä ja kehittäjiä ovat olleet Akseli GallenKallela, Ellen Thesleff, Kalle Carlstedt ja Ina Colliander.
Perusasioita tekniikasta
Puupiirros
Puupiirrosveitsen käyttö
Puupiirros tehdään pitkittäispuulle josta kaikki värittömäksi aiotut alueet leikataan syvennyksiksi. Laatta väritetään väritelalla (kts.alin kuva) josta väri tarttuu laatan kohollaoleviin kohtiin. Puupiirtäjän tärkein työväline on kunnollinen puupiirrosveitsi (kts. kuva alla) jolla kuva-aiheen ääriviivat työstetään. Suurempia alueita poistetaan erikokoisilla ja -muotoisilla taltoilla. Vedostettaessa käsin käytetään ohuita paperilaatuja. Vedostustyön voi tehdä myös painokoneella jonka kovempi puristus mahdollistaa paksumpien paperilaatujen käytön. Käsinvedostuksessa hierretään väritetyn laatan päälle asetettua paperia vedostushiertimellä eli barenilla (kts. kuva alla). Valmis vedos irroitetaan varovasti laatasta ja kuivataan. Voimakasyisessä puussa myös puun syykuvio tulee vedoksessa esiin.
 |
 |
 |
|
Vedoksen
hiertäminen barenilla
|
Japanilaisia
puupiirrosveitsiä
|
Vedoksen
irroitus laatasta
|
Linopiirros eli linoleikkaus
Linopiirros tehdään samankaltaisilla veitsillä ja taltoilla kuten puupiirros, työvälineet voivat myös olla kevytrakenteisempia (kts. kuva alla). Puupiirroksesta linon leikkaaminen poikkeaa sikäli että linoleum on rakenteeltaan tasalaatuista teollista materiaalia jossa ei ole puun kaltaista vaihtelevan kovuista syyrakennetta. Laatan leikkaaminen on huomattavasti kevyempää kuin puupiirroksen tekeminen. Työstämisen keveys näkyy usein myös työn ilmeessa ja myös tarkempia yksityiskohtia voi työstää helpommin kun ei ole vaaraa materiaalin murtumisesta kuten puussa.
 |
 |
|
Väripöytä
ja kohopainotela
|
Linoleikkaustyövälineitä
|
Puukaiverrus eli ksylografia
Laatan materiaalina on kova ja lujasyinen puu, esim. puksipuu tai pyökki, jonka rungosta sahattuun kiekkoon kuva kaiverretaan. Suuria laattoja tehdään paloja yhteen liimaamalla. Kuvan kaivertaminen laatalle tapahtuu kuparikaivertajan työvälineitä muistuttavilla kaivertamilla, stikkeleillä. Vedoksessa kaiverretut viivat ovat valkoisia ja väritelasta painoväri tarttuu koholle jääviin viivoihin. Koska puun syyt ovat laatassa pystysuunnassa saadaan puukaiverruksella hyvin hienoa viivastoa ja tarkkoja yksityiskohtia..
Menetelmä on nykyisin
harvinainen.
Perinteinen
japanilainen puupiirros 
lue lisää puupiirroksesta
Lisää tietoa puupiirroksesta esim. teoksesta: Puupiirroksen taito. Öljyväripuupiirros ja japanilainen vesiväripuupiirros. Tuula Moilanen, Kari Laitinen, Antti Tanttu. (1999) kts. kirjallisuusluettelo
| mitä taidegrafiikka on | kohopaino | syväpaino | laakapaino | serigrafia | monotypia | carborundum | collagrafia | valokuvamenetelmät | vedos-sarjat | kirjallisuutta |
©JuhaJoro2004
pääsivulle