LITOGRAFIA ELI KIVIPIIRROS
Historiaa
Kiveltä painamisen tekniikan keksi saksalainen Alois Senefelder vuonna 1798. Litografia oli 1400-luvun alun jälkeen ensimmäinen täysin uuteen menetelmään perustuva grafiikan tekniikka.
Litografiasta tuli 1820-luvulla kuvitustekniikka ja kuvataiteilijat alkoivat kiinnostua siitä. Varhaisia litografian käyttäjiä olivat mm. Francisco Goya ja Eugène Delacroix. Honoré Daumier piirsi lähes päivittäin satiirisia kuvia pariisilaiselämästä La Caricature- ja Le Charivari-lehtiin. Vain kivipiirrostekniikka teki tällaisen tuotannon mahdolliseksi. Ranskan asema litografiassa olikin keskeinen koko 1800-luvun, huipentuen 1890-luvulla Toulouse-Lautrecin, Pierre Bonnardin ja Edouard Vuillardin tuotannossa. Vuosisadan alussa erityisesti saksalaiset ekspressionistit suosivat puupiirroksen ohella litografiaa. Siitä lähtien litografia on kuulunut taidegrafiikan suosituimpiin tekniikoihin.
Litokivi ja piirtämisvälineitä
Perusasioita tekniikasta
Laattana käytetään kalkkikiveä, jonka pinta on hiottu tasaiseksi ja sen jälkeen karhennettu halutun rakeiseksi. Menetelmä perustuu siihen, että vesi ja rasva hylkivät toisiaan. Kuva tehdään piirtämällä rasvaisella litoliidulla tai -tussilla. Jotta rasvainen piirrosaine ei leviäisi huokoisessa kivessä, täytyy kivi etsata eli käsitellä happo-arabikumi seoksella. Etsauksessa rasvamolekyylit polymerisoituvat eli ketjuuntuvat jolloin rasva ei hallitsemattomasti leviä ja kuvattomille alueille syntyy voimakkaasti vettä suosiva nk. hydrofiilinen kalvo. Vedostettaessa kiven pinta kostutetaan ja sille telataan rasvainen painoväri joka tarttuu vain rasvaisiin piirrettyihin kohtiin. Erityisessa hankauspuristukseen perustuvassa painokoneessa eli litografiaprässissä väri siirtyy laatalta paperille.
Valotusmenetelmässä (offset litografia) kuva maalataan ja piirretään läpinäkyville kalvoille valoaläpäisemättömällä värillä. Kustakin painoväristä luodaan oma kuvapohjansa valottamalla piirroskalvo valonherkän levyn päällä.
Epäsuorassa laakapainotekniikassa painoväri siirtyy kuvapohjalta ensin kumikankaalla päällystetylle sylinterille ja siitä edelleen paperille.
Suomessa offset litografia on nykyään luultavasti suositumpi menetelmä kuin perinteinen kivilitografia.Valonherkän emulsion ja valotusfilmin käytön lisäksi voi esim. valokopion kuva-aiheen siirtää kivelle voimakkaan liuoittimen ja prässin puristuksen avulla. Kuvan siirron jälkeen työskentelyä jatketaan kivilitografian perinteisin menetelmin.
Litografian vedostusta
| mitä taidegrafiikka on | kohopaino | syväpaino | laakapaino | serigrafia | monotypia | carborundum | collagrafia | valokuvamenetelmät | vedos-sarjat | kirjallisuutta |©JuhaJoro2004
takaisin taidegrafiikan otsikoihin
pääsivulle