VALOKUVA- eli VALOTUSTEKNIIKAT
POLYMEERIGRAVYYRI (fotopolymeeri)
Polymeerilaatta, sävyfilmi
ja vedos
Teolliseen painoon (flexopaino,
esim. maitopurkkien painatus) valmistetulla fotopolymeerilevyillä
voidaan jäljentää valokuva fotomekaanisesti. Kun kopiolaitteessa
laatta ja sen päällä tiukassa kontaktissa oleva filmi valotetaan
ultraviolettivalolla, valolle alttiit osat laatasta kovettuvat veteen liukenemattomiksi.
Filmin mustuman alla olleet alueet liukenevat vesikehitteessä syvennyksiksi
jotka ovat kuin perinteisen viivasyövytys- tai akvatintatyön laatan
syvennyksiä. Valotusfilmi voi olla sävypositiivikuva (kuva
yllä) tai kalvolle tehty esim. tussilaveeraus (kuva
alla). Lisäksi haluttujen sävyjen syntymiseksi tarvitaan
hienojakoinen akvatintapintaa muistuttava rasterifilmi joka valotetaan erikseen.
Nykyään kun valokuvien digitaalinen muokkaus on yleistynyt, voidaan
kuva melko vaivattomasti työstää tietokoneen avulla ja tulostaa
työ filmille. Kuva-aiheiden käsittelyssä voidaan huomioida
jos esimerkiksi valokuvamateriaalia yhdistetään työhön
joka koostuu osin perinteisillä menetelmillä tehdystä laatoista.
Merkittäviä tekniikan edistäjiä
Suomessa ovat Kari Holopainen ja Taneli Eskola: Gravyyrioppi. Syväpainotyötä
valokuvaajille ja taidegraafikoille (1995) kts.kirjallisuutta
*yksityiskohta laatasta
ja vedoksesta
ImageOn kuivakalvofotoresisti (™Riston-filmi, DuPont:in tuotenimi )
Image-On
vedos ja painolaatta
Teolliseen tuotantoon kehitetty fotopolymeeriin perustuva menetelmä (esim.elektroniikkapiirien valmistus). Laminaattikalvo voidaan kiinnittää lähes mille tahansa laatamateriaalille. Yleisimmin käytetään alumiinilevyä ja jos työtä halutaan jatkaa perinteisin grafiikan menetelmin, laatta on kuparia. Työskentely tapahtuu pääpiirteissään samoin kuin fotopolymeerilevyillä.
FOTOETSAUS
Kuparilaatta,
vedos ja jyrkkä filmi
Fotoetsaus tehdään
kuparilaatalle jonka pintaan on kiinnitetty ultravioletille valolle herkkä
emulsio. Valotusoriginaali jonka avulla kuva-aihe siirretään laatalle
on täysin jyrkkä eli siinä ei ole eri harmaan sävyjä
(välisävyjen säilymiseksi on kuva rasteroitava. Jos kuvaa ei
haluta rasteroida, voidaan halutut välisävyt tehdä käsin,
pohjustamalla laatta ennen happosyövytystä hienojakoisella akvatintapohjustuksella
ja syövyttämällä laatta asteittain niin kuin perinteinen
akvatintatyö.)
Valonherkkänä emulsiona voidaan käyttää esim. Riston-filmiä
= positiivioriginaali tai valonherkkää lakkaa (sähkökytkentäpiirien
valmistuksessa käytettävä lakka) =
negatiivioriginaali.
Valotuksen jälkeen laatta kehitetään. Kehitteessä liukenevat
laatan pinnalla olevasta emulsiosta pois kuva-alueet paljastaen kuparin. Happokylvyssä
laattaan syöpyy syvennyksia niille kohdin missä kuparipinta on näkyvissä
ja alttiina hapon vaikutukselle. Valokuva-aiheen syövytyksen jälkeen
emulsio poistetaan ja työtä voidaan jatkaa metalligrafiikan perinteisin
menetelmin.
KOPIOSYÖVYTYS
Kopiosyövytyksen
positiivimenetelmä: valokopio (vas.) ja laatta
Kopiosyövytyksessä
siirretään kuva-aihe (negatiivisena) valokopiosta voimakkaan liuoittimen
ja prässin puristuksen avulla kuparilaatalle. Kopiosta siirtynyt väriaine
kestää happoja joten siirtynyt negatiiviaihio jättää
kuparin avoimeksi kuva-aiheen kohdilta ja se voidaan syövyttää.
Yleensä ennen syövytystä laatalle tehdään akvatintapohjustus.
Kopiosyövytystä voidaan tehdä kahdella eri menetelmällä:
Negatiivimenetelmä (edellä kuvattu) tai positiivimenetelmällä
(kuva yllä) jossa positiivikuvan siirron jälkeen, syövytettävät
alueet “kehitetään ” liuottimella auki laatalle levitetyn
ohuen lakkakerroksen läpi.
Teollisten materiaalien lisäksi tietokoneen tulostimella tai kopiokoneella tuotetut teokset jakavat taidegraafikkojen ammattikuntaa jyrkästi vastustajiin ja puolestapuhujiin. Uusien materiaalien ja menetelmien tulo on tuonut esiin mm. moraalisia kysymyksiä: onko teos jäljennös vai originaaligrafiikkaa. Aiemmin ongelmana olivat reproduktiomenetelmät, nykyisin esimerkiksi tietokoneen avulla tuotettu vedos voi muodostua ongelmaksi työn originaalisuutta ja arvoa määriteltäessä.
ELEKTROGRAFIA (xerografia)
Valokopiokoneella
aikaansaatu vedos.
DIGITAALIVEDOS / MUSTEVEDOS / GICLÉE-VEDOS / DIGITAL PRINT / INKJET PRINT
Digitaalisesti käsitelty ja tietokoneen tulostimella aikaansaatu
vedos.
|
mitä taidegrafiikka on | kohopaino
| syväpaino |
laakapaino | serigrafia |
monotypia | carborundum |
collagrafia | valokuvamenetelmät |
vedos-sarjat | kirjallisuutta |
©JuhaJoro2004
pääsivulle